Kissojen hammassyöpymä on erittäin yleinen hammassairaus, jossa hampaan kova kudos tuhoutuu etenevästi. Vaikka sairaus on yleinen, sen tunnistaminen kotona voi olla haastavaa, sillä kissat ovat mestareita piilottamaan kipunsa tai suun epämukavuutensa. Tutkimuksissa on havaittu kuitenkin merkittäviä eroja kissarotujen välillä hammasyöpymän yleisyydessä.
Tiesitkö? Hammassyöpymää esiintyy kotikissojen lisäksi myös villikissoilla ja jopa chinchilloilla! Sairaudessa hampaita hajottavat solut aktivoituvat poikkeuksellisesti pysyvissä hampaissa, kun normaalisti niiden tehtävä on vain auttaa maitohampaiden irtoamisessa. Mielenkiintoista on myös se, että eräässä tutkimuksessa naaraskissoilla, joilla oli jatkuvasti ruokaa tarjolla, esiintyi merkittävästi vähemmän hammassyöpymää kuin niillä, joilla oli tietyt ruokinta-ajat.
Syyt ja alttiit rodut
Sairauden tarkkaa syytä ei täysin tunneta. Syöpymät jaetaan karkeasti kahteen eri tyyppiin: tyypin 1 epäillään liittyvän usein ientulehdukseen ja hammaskiveen, kun taas tyypin 2 syntysyy on tuntematon eli idiopaattinen. Genetiikalla näyttää olevan merkittävä rooli sairauden puhkeamisessa. Tutkimusten mukaan erityisenalttiita rotuja ovat cornish rex, eurooppalainen lyhytkarva ja ragdoll. Toisaalta persialaisilla ja exotic-kissoilla sairastumisriski on normaalia pienempi. Joidenkin rotujen, kuten turkish vanin ja devon rexin, edustajilla ei yhdessä tutkimuksessa havaittu hammassyöpymää lainkaan. Sairauden riski kasvaa merkittävästi myös kissan iän myötä.
Kipu ja oireet
Aiheuttaako syöpymä kipua? Ehdottomasti. Vaikka täysin ikenien alla juurissa piilevät vauriot voivat olla aluksi oireettomia, syöpymänedetessä hampaan ytimeen ja kiilteen rikkoontuessa suuonteloon sairaus muuttuu erittäin kivuliaaksi. Kipu voi ilmetä ruokahaluttomuutena, nielemisvaikeuksina(dysfagia), pahanhajuisena hengityksenä tai siten, että kissa alkaa yhtäkkiä suosia pehmeää ruokaa kovan sijaan.
Ehkäisy ja hoito
Koska hammassyöpymän (erityisesti idiopaattisen tyypin)syntymekanismia ei tunneta, ei sen ehkäisemiseksi toistaiseksi ole varmaa keinoa. Tärkein työkalu onkin varhainen diagnosointi, joka vaatii aina eläinlääkärin tekemän suututkimuksen ja hammasröntgenin nukutuksessa. Hoitona on useimmiten vaurioituneen hampaanpoisto, joka on alan kultainen standardi. Joskus hampaan juuret ovat jo pitkälle syöpyneet ja muuttuneet luuksi, jolloin hoitona käytetään hampaankruunun amputaatiota. Hampaiden paikkaamista ei suositella, sillä syöpymisprosessi jatkuu poikkeuksetta paikoista huolimatta ja johtaa paikanirtoamiseen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Mikä on koiran hot spot? Eläinlääkärin vinkit märkivän ihotulehduksen hoitoon
Tarvitsetko apua lemmikillesi?
Ota yhteyttä päivystykseemme tai varaa aika vastaanotolle.